Usein se mika on elamassa varsinaisesti tarkeaa ja suuremmassa merkityksessa jaa taka-alalle. Arkielama jaa usein niiden erinaisten tapahtumien varjoon, jotka eivat varsinaisesta elamasta kerro mitaan. Jospa avaisin tata meidan tilannetta vahan teille.
Ruuasta on pakko aloittaa. Se on nimittain yllattavan hyvaa. Todellakin. Se on oikeasti hyvaa. Olin luullut etta se olisi jotain yksinkertaista, pelkkaa vatsantaytetta. Kana ja riisi ovat yleinen ruoka. Banaania on seka hedelmana, etta kastikkeeseen sekoitettuna. Teeta juomme seka aamulla etta teetauolla. Eika taalla tarvitse nahda nalkaa. Aamupala, lounas, teetauko ja paivallinen pitaa isommankin miehen tiella.
Paivat ovat taynna puuhaa, mutta huomattava aika kuluu myos matkaamiseen. Bussissa tulee istuttua pari tuntia per paiva. Mikas siina, kun seura on nain hyvaa ja maisemat kauniita. Paivat pimenevat jo kello 19 aikaan, jolloin kukaan ei enaan saa olla ulkona, joten iltaisin tunteja tulee oltua hotellilla. Iltakokoontumisilla keraamme paivan fiiliksia ja seuraavan paivan ohjelmaa sun muuta sellaista. Myos leirikoululle ominaisesti, oppilaiden kesken tunteja saattaa vierahtaa yomyohaan saakka jutellessa jonkun huoneessa. Toisinaan taas vasymys ajaa porukat nukkumaan.
Kaupungilla ollessa kaduilla tulee heti ihmisia myymaan rannekoruja, taidetta tai mita vaan, usein erittain hairitsevasti ja sitkeasti. Viela emme ole olleet paljoa kaupungilla, mutta siita on tullut jo hyva kuva. Ohjelmassa on kylla varattu aikoja sillekkin.
Paljon on tehtavaa, mutta kylla arkeakin on. Jotain on tehtava aamut ja illatkin jolloin ei ohjelmaa ole. Mutta mukavaa elamaa joka tapauksessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti